sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Hilda sen kuin kasvaa

 

Katsokaa nyt mitkä hörökorvat meidän pikkuneidille on tullut! Miksi koiranpentujen pitää kasvaa näin nopeasti.




Viikko sitten kävimme Hildan kanssa ensimmäistä kertaa koirapuistossa. Puistossa meillä oli seuranamme kääpiömäyräkoira Wäinö. Wäinö on kyllä niin suloinen pieni vintiö ja hienosti osasi leikkiä pienemmän kanssa.





Toistaiseksi Hilda ei ole ollut muiden koirien kanssa tekemisissä, paitsi Wäinön ja Iitan kanssa. Mitään kuvamateriaalia minulla ei Iitun ja Hilun kirmailuista ole, mutta voin kertoa että nämä kaksi pötköä karasivat pöydänjalkojen välistä tuhatta ja sataa. Iitaa piti välillä vähän rauhoitella, kun se helposti tunkee liian iholle, varsinkin innostuessaan. Iita on onneksi siitä hyvä, että se ei ikinä käytä hampaitaan.

Hildalle kuuluu siis hyvää. Hilda syö nykyään hyvin, varsinkin raakaruoat uppovat hyvin. Hilda syö lähes kaikki nappulatkin silloin kun ruoassa on mukana Maukasta. Hirvenluut ovat myös Hildan suurinta herkkua, ja onneksi niitä olen saanut vanhemmiltani. :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti