keskiviikko 16. helmikuuta 2022

Mitä meille kuuluu nyt?

Aika on taas mennyt hirveän nopeasti, tuntuu ihan hullulta että nyt ollaan jo helmikuun puolessavälissä!
Tammikuu meni ihan hujauksessa: koiranäyttelyt peruttiin, Hilda kävi terveystarkastuksessa ja kerkesipä koirilla olla nenäpunkkikin.


Juoksimme tammikuun aikana kolmesti eläinlääkärissä, ensimmäisen kerran Hilda oli silmä- ja polvitarkastuksessa, sekä sydäntutkimuksessa. Hildan toisesta silmästä löytyi pari ylimääräistä ripseä (distichiasis), polvet 0/0 (Hildalla on kuulemma teräksiset polvet!) ja sydän on terve. Lonkka- ja kyynärkuvauksiin en ole vielä varannut aikaa, todennäköisesti varaan sitten kun Hilda täyttää kaksi vuotta.



Hilda kävi toisen kerran tammikuussa eläinlääkärillä nenäpunkkiepäilyn takia. Hilda piti kummallista röhkimistä, yskimistä ja pärskimistä, ja varasin hyvin pian oireiden alkamisen jälkeen ajan lääkäriin. Aikaa edeltävänä iltana myös Kiko alkoi aivastella, jolloin olin jo melkoisen varma, että kyseessä on nenäpunkki.
Saimme koirille nenäpunkkilääkityksen, ja hyvin pian lääkkeiden jälkeen oireetkin loppuivat. Nenäpunkkejahan ei pysty todentamaan tai näkemään, vaan oireiden perusteella määrätään lääkekokeilu, jonka aikana sitten selviää loppuuko oireet vai ei.

Nenäpunkkien jälkeen veimme Kikon eläinlääkäriin, sillä sen tassuihin ilmestyi pieni näppylä/patti. Kiko ei milllään tavalla aristanut pattia eikä oikeastaan edes nuollut sitä - ainoastaan Hilda oli tassun kimpussa hyvin ahkerasti ja puhdisti sitä jatkuvasti. Kiko sai pattiin kortisonisuihkeen, jonka kanssa se lähtikin sitten pois. En tiedä oliko tämä ihan turha käynti, mutta halusin tarkistuttaa näppylän tulehduksen varalta. Näppylästä otettiin pintanäyte, mistä saatiin ainakin varmuus siitä, että ei ole tulehdusta tai hiivaa.

Toivotaan ettei nyt hetkeen tarvitsekaan asioida eläinlääkärissä. Vitsailtiinkin naapurin kanssa, että meidän pitäisi hankkia kymppikortit eläinlääkäriin, kun käydään niin usein siellä. XD


Hildan ja Kikon kanssa on lenkkeilty ahkerasti, ja molemmilla hauvoilla on omat lenkkikaverinsa. Olen alkanut Kikon kanssa lenkkeillä naapurissa asuvan Kertun kanssa. Kerttu on 4v. chow chow, luonteeltaan aivan ihana ja rauhallinen. <3 Kerttu ja Kiko ovat luonteeltaan niin samanlaiset, rauhallisia tarkkailijoita, joten niiden kanssa lenkkeily on aivan omanlaista. Kiko on lenkkikaverina todella hidas, se tykkää haistella, seisoskella ja jopa makoilla, eikä sillä ole kiire mihinkään. Kerttu on aivan samanlainen kuin Kiko, ja monesti koiramme röhnöttivätkin lumikasassa jalkakäytävän vieressä samalla kun me Kertun omistajan kanssa vaihdettiin kuulumisia. :D




Hildan kanssa olen käynyt lenkillä kaverini kanssa, jolla on mukana ihana länsiylämaanterrieri Nomppu. <3 Hilda ja Nomppu tulevat hyvin toimeen keskenään ja molemmat ovat pieniä ja reippaita, joten he sopivat erittäin hyvin yhteen, aivan kuin Kiko ja Kerttukin!

Yleensä kuitenkin lenkitämme päivittäin poikaystäväni kanssa Hildan ja Kikon, jos kumpikaan kavereistani ei pääse lenkille tai jos itsellä on kiire. On kuitenkin todella virkistävää päästä parantamaan maailmaa lenkin ohella, ja mikä parasta kun koirat pääsevät myös näkemään omaa kaveriaan. Kikokin ihan rakastaa Kerttua, Kerttu on yksi harvoista koirista, joihin Kiko oikeasti luottaa ja tukeutuu. Kiko pystyy monen koiran kanssa leikkimään, mutta se on täysin rento ja oma itsensä ainoastaan Hildan tai Kertun seurassa.


Tällaista meillä tällä kertaa. Yritän kovasti elvyttää blogiani, joten toivon mukaan saan jatkossa tuotetta aktiivisemmin postauksia. :)

2 kommenttia:

  1. Kiva kun elvyttelet blogiasikin :). Terkkuja teille Tihkun porukoilta! Teillä on kuvien perusteella paljon enemmän lunta kuin meillä täällä lounaiskolkalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista. <3 Terkkuja myös teille! :)

      Poista